Monipuolinen Mirissa

Lauantaina aamuna suuntasimme crazybussilla kohti Mirissan kaupunkia. Matka tuntui yllä olevan bussin kyydissä ikuisuudelta, vaikkei se todellisuudessa kestänyt kuin vartin verran. Olemme pohtineet, että maksetaanko kuskeille siitä, että montako kertaa päivässä he ehtivät ajamaan reitin läpi vai ovatko he muuten vain hulluja.

Lähdimme pian hotelliin kirjautumisen jälkeen tutustumaan Mirissan rantaan. Kivan näköinen paikka, paljon ihmisiä ja ravintoloita. Näimme myös kilpikonnien poikasten”vapauttamisaltaat”. Olisimme halunneet vapauttaa jo muutamassa paikassa, mutta aika on ollut väärä tai poikasia ei ole ollut. Ehkä me vielä pääsemme tähän puuhaan tutustumaan.

Palvoimme aurinkoa jonkin aikaa, jonka jälkeen lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Löysimme hyvän HOLA nimisen ravintolan. Annokset hyvänkokoisia ja maukkaita. Peukku raflalle!

Pojat sopivat, että tekevät kuntopiirin päivittäin. Se on kuitenkin hieman jäänyt, joten Linda päätti pistää Miikalle pienet lisäpainot punnerruksiin. Ei meinannut naurusta tulla loppua mutta kuntopiiri tuli poikien toimesta tehtyä.

Auringonlaskua suuntasimme katselemaan Mirissan rannassa sijaitsevalle kukkulalle. Ei ollut sinä iltana kummoinen. Tarkoituksenamme oli hakea alkoholikaupasta muutama huurteinen kukkulalle mukaamme, mutta joidenkin vaalien takia juuri ne kaupat oli kiinni ja tässä maassa alkoholia ei muualta saa. Eipä haitannut.

Illasta istuskelimme aperitiiveilla rantaravintolassa, meren kuohua ja tunnelmavaloja ihaillen. Käytiin pääkadulla Intialaisessa ravintolassa (Tandoori Hut) syömässä, oli ihanaa ruokaa! Siitä suuntasimme takaisin rantaan, jossa törmättiin jo lomamme toiseen kilpikonnaan joka oli kaivamassa ja munimassa. Jatkoimme rantabaaria kohti ja näimme vielä kolmannenkin kilpparin! Kyllä on hyvä säkä meillä käynyt!

Oli tarkoitus lähteä juhlimaan, mutta rantabaarissa juotiin vain yhdet, koska ravintolassa kovaa soiva teknomusiikki, ei sulattanut kenenkään meidän sydämiä.

Hotellille nukkumaan ja seuraavaan päivään valmistautumista!

Sunnuntai aamu alkoi hyvällä aamupalalla, jonka jälkeen lähdimme läheiselle kalliolle temmeltämään. Ylös päästyämme, meille avautui jälkeen kerran upeat maisemat merelle, luontoon ja Mirissaan. Ylös oli helppo päästä, mutta alasmeno oli hankalaa johtuen pienistä kivistä, jotka pyörivät varvastossujen alla, samalla alas päin vierien.

Iltapäivästä kävimme syömässä ja otimme pienet tirsat. Sen jälkeen olikin hauskaa! Lähdin Jonnen ja Miikan kanssa surffaamaan. En ollut aiemmin ikinä käynyt, mutta uskaltauduin kokeilemaan. Eikä varmasti jäänyt viimeiseksi kerraksi! Okei, ei se ehkä ihan surffaamiselta näyttänyt, ehkä ennemminkin olisi tullut mieleen joku räpiköivä kananpoikanen, mutta anyway aion silti jatkaa tätä uraa eteenpäin. Pääsin oikeesti muutaman kerran aallon mukaan ja seisomaan laudalle, mutta sitten tuli aina se tipahdus, hups.

Oli aika lähteä katsomaan auringonlaskua samaan paikkaan, kun missä olimme päivällä. Oli U-P-E-A-n näköistä.

Kerroin jo aiemmin kukkulan olleen vaarallinen..yksi venäläismies kaatui ja valui ylhäältä alas koko mäen. Siinä taisi sattua pahemmin. Yritimme auttaa, mutta heidän porukka kertoi pärjäävänsä. Pääsivät he kuitenkin takaisin rannalle, miestä hyvin tukien.

Kukkulalta suuntasimme mehuille ja olusille rantabaariin, ihanille säkkituoleille, siinä olisi voinut viettää koko yön!

Illallisen söimme aivan ihanassa Hangover Cafessa. Kyllä maistui kunnon hamppari hyvältä, ainaisen riisin jälkeen. Ravintola oli sisustettu todella hienosti ja asiakaspalvelu oli loistavaa. Tälle suuri suositus.

Tästä jatkoimme nukkumaan!

Maanantai aamu alkoi jo varhain! 6:00 oli tuktuk kyyti odottamassa hotellilla ja valmiina viemään meidät satamaan. Satamasta lähdimme suurehkolla turistibaatilla kohti avomerta.

Mitä nähtiinkään avomerellä? 6 upeaa sinivalasta ja satoja delffiinejä. Oli kyllä aivan mahtava kokemus. Kukaan meistä ei ollut ennen nähnyt moisia. Hienoja, valtavia eläimiä. Opas kertoi valaiden olevan noin 20 metriä pitkiä ja painoa eläimillä oli vaivaiset monta tuhatta kiloa. Suosittelemme ehdottomasti maksamaan muutaman kympin tästä retkestä, sen muistaa varmasti vielä eläkepäivillä.

Retken jälkeen löysimme sataman lähistöltä Secret beachin. Se oli nimensä mukaan vaikeassa paikassa, mutta sinne päästessä, maisemat olivat upeat, eikä ihmisiä ollut kuin muutama. Törmäsimme koiranpentuihin, olisin melkein voinut yhden itselleni ottaa.. Ps. Kulku koiria täällä on tosi paljon. Rannalla vikelsi kaikenkokoisia rapuja ja muita öttiäisiä! Söimme mehukkaat tonnikalapihvit muutamalla eurolla ja otimme päikkärit. Tästä lähdimme hotellilla käymään.

Illan pojat viettivät surffatessa, me tytöt joimme vaihteeksi tuoreet mehut rannalla ja katselimme poikein kehitystä laudoilla!

Illallisen jälkeen suuntasimme pakkaamaan ja suunnittelemaan seuraavan päivän siirtymistä Tangalleen.

Tiistai aamuna alkoi meillä Lindoilla joogalla Hangover hostellin kattoterassilla, merinäköalalla höystettynä. Oli tosi kivaa, ohjaaja oli tanskalainen mies, joka on varmasti joogannut paljon elämänsä aikana! Tuuli puhalsi mukavasti kasvoille ja meditaatiohetki oli hyvin rentouttava.

Pojat suuntasivat aalloille surffaamaan, mutta kertoivat, ettei aallot olleet aamusta kovin hyvät.

Aamujumppien jälkeen oli aika lähteä hakemaan tavaroita ja suunnata seuraavaan paikkaan.

Mirissa sopii kaikille. Palveluja löytävät kaikki varmasti mieleisensä. Nuoria on paljon, turisteja kuitenkin vähemmän. Tällä hetkellä ehdoton suosikkimme. Sopii erinomaisesti surffaamiseen ja muitakin aktiviteetteja on paljon tarjolla. Hotellit ja lukuisat ravintolat keskihintaisia, bussilla ja tuktukilla pääsee helposti ympäriinsä.

Luonto ja eläintarjonta erinomaisia. Pojat näkivät surffatessa myös suuria kilpikonnia vieressään.

-Linda💕