Kampot- ihana pysähdyspaikka

Phu Quocista jatkoimme matkaa kaksin, kohti Kambodzaa. Hyppäsimme saarelta katamaraaniin, jonka kyyti kesti reilun 1h (tuntui ikuisuudelta merenkäynnin takia). Saavuimme Ha Tieniin (Vietnam) ja sieltä matka jatkui minibussilla rajan yli ja Kambodzan puolelle. Rajan ylitys hoitui helposti, passit tiskiin, viisumihakemukset kehiin, “lääkärin tarkastus” (katsoi rokotuskorttimme ja laittoi meidät jonkin lämpökameran eteen), passi kouraan uudella leimalla ja viisumilla ja näin olimme valmiita jatkamaan bussimatkaa 1,5 h ajan.

Kampot- kaupungin keskustaan kun pääsimme, oli meillä hotellin nimi tiedossa, mutta ei varausta. Kävelimme kaupungista vanhan sillan yli, joen toiselle puolelle karttasovelluksen avulla ja lähdimme etsimään The River Lodge majapaikkaa. Olimme valinneet juuri kyseisen paikan siitä syystä, että omistaja on isäni työkaveri ja näin ollen halusimme nähdä millaisen paikan on suomalaisperhe saanut laitettua Kambodzaan!

Majapaikka oli huippu! Siellä oli paljon suomalaisia nuoria, osa töissä, osa vain hengailemassa. Sijainti on ihan loistava; keskustaan 6 min kävelymatka, hiljaiset, meluttomat yöt, oma uimaranta joen  rannassa ja huikea näköala! Varasimme alkuun vain 2 yötä, mutta päädyimme kuitenkin viettämään samassa paikkaa yhteensä 4 yötä… tämä oli juuri sellainen paikka, missä viihtyi ja sai ihan vain olla. Hotellilla on mahdollisuus syödä, juoda, pelata biljardia ja pokeria, kuunnella musiikkia ja nauttia mahtavasta näköalasta joelle, makoilla riippukeinuissa… Huoneita on kolmenlaisia, “paremmat” kahden hengen huoneet ilmastoinnilla ja omalla kylppärillä, bungalowi kerrossängyllä jaetulla kylppärillä ja “dormi”- paikka, eli kerrossänky jaetussa huoneessa muiden kanssa ja jaetulla kylppärillä. Kaikki nätisti laitettuja ja siistejä. Me yövyimme “paremmassa” kahden hengen huoneessa. Ihan tosi hyvä paikka, kannattaa majoittua The River Lodgessa, mikäli Kampottiin eksyy!

Ensimmäinen ilta meni ihan vain ollessa. Ei jaksettu tehdä mitään, syötiin ja juotiin majapaikalla ja juteltiin muiden kanssa.

Toinen päivä alkoi majapaikan aamupalalla, joen varressa!

Kävelimme aamiaisen jälkeen keskustaan ja poikkesimme ensimmäisenä Durian- liikenneympyrällä. Durian on hedelmä, joka haisee tosi pahalta. En ole maistanut muuta kuin karkkina, mutta ei siitä mikään lemppari tullut.. Kampotissa on ilmeisesti paljon durian viljelmiä ja tästä syystä on kaupunki saanut oman durian liikenneympyränsä.

Vuokrasimme päiväksi polkupyörät ja lähdimme polkemaan soraista, kuoppaista, punamultaista tietä 4 km määränpäähän.

Seuraavana ohjelmassa oli kajakkirerki kahdestaan. Saimme tästä paikasta vinkin Timiltä (hotellin omistajan poika, joka on töissä siellä).

Hyppäsimme kajakkiin ja lähdimme melomaan. Tarkoituksenamme oli tehdä joen haarasta lähtevä lenkki. Meloimme ja meloimme, kävimme useassa pienemmässä haarassa poikkeamassa, aina todeten sen olevan umpikuja. No loppujen lopuksi meillä meni molemmilla hermot, emme suostuneet melomaan kumpikaan, kun jompikumpi meloi aina väärään tahtiin tai piti salaa omia taukojaan. Siinä pienten sanaharkkojen jälkeen totesimme, että paras oli palata samaa reittiä takaisin, niin että molemmat meloi ja taukoja ei salaa pidetty!

Huh pääsimme perille ja saimme reissuun aikaa kulutettua 2h. Tämän jälkeen sovimme, että nyt tulee pieni tauko kajakkihommista tai sitten otetaan omat kajakit ja näin ollen Molemmat melovat omaan tahtiin miten tykkää!😂

Tuossa vielä kuva kajakkivuokraamosta, aikas söpö, eikö vain?

Iltapäivästä kävimme syömässä kaupungissa. Kampotin kaupunki on pullollaan erityyppisiä rafloja. Tosi paljon näkyi länsimaalaisten pitämiä ravintoloita, mutta myös paikalliset ruokapaikat tarjoilivat länsimaalaista ruokaa.

Illalla kävimme hieronnoissa. Tällä kertaa hieman erilaisessa sellasessa, nimittäin sokeiden ihmisten hieronnassa. Se oli oikein hyvä kokemusta. Tunnin hieronta kustansi vaivaiset 5 dollaria..

Kolmantena päivänä vuokrasimme skootterin. Lähdimme sillä ajelemaan kohti Bokorin luonnonpuistoa ja yli kilometrin korkeuteen kohoavaa Bokorin vuorta. Matka kesti tunnin verran. Lämpötilaerot oli valtavat! Ajaessa tuntui siltä, että jäätyy (onneksi oli lämmintä mukana) ja heti kun pysähtyi, valui hiki ohimoita pitkin alas.

Ilma oli sumuinen ja näkyvyys heikko. Emme siis nähteet oikeastaan yhtään mitään.. selkeänä päivänä näkyi kuulemma kaupunki, luonto ja meri!

Poikkesimme samalla matkalla vesiputouksella, mutta se oli lähes kuiva. Ei siis kovin kummoinen.

Paluumatkalla kävimme vielä katsomassa valtavaa Budhaa tien varressa. Olemme Jonnen kanssa pohtineet, että miten on mahdollista että Budhiin ja temppeleihin on varaa laittaa ties kuinka paljon rahaa, vaikka sitä voisi näissä kehirysmaissa suunnatta muuallekin... Mutta Budhat ja uskonto vain on paikallisten ykkösjuttu.

Iltapäivästä kävimme syömässä kaupungissa. Ilta kului taas River Lodgessa hengaillen ja bilistä pelaillen.

Neljäntenä päivänä emme tehneet yhtään mitään. Tai siis hengailtiin koko päivä, Jonne hoiti työasioita, itse kirjoittelin edellistä blogi päivitystä, räspin majapaikasta kuvia ja juttelin muiden kanssa. Oli kyllä aika ihanaa, ihan vain olla!

Okei, käytiin illalla auringonlasku risteilyllä, joka osoittautui ihan pelleilyksi.. Ensinnäkin auringonlaskua katseltiin laivasta käsin, satamasta, jonka jälkeen laiva lähti tekemään muutaman tunnin lenkin. Lähdimme siis bongaamaan tulikärpäsiä.. olisi voinut olla mielekkäämpää jos laivamme ei olisi juuttunut puoliksi viidakkoon/ puoliksi pohjaan.. no nähtiin me niitä kärpäsiäkin, mutta muuten aika turha reissu. Mutta eipä se maksanut kuin 5 dollaria ja siihen kuului 2 olutta.

Tästä lähdimme nukkumaan ja valmistautumaan seuraavan aamun siirtymiseen, kohti Kambodzan saaria!

-Linda 💕