Maakuntamatkailua ja kulttuuria Siem Reapissa

Sihanoukvillessä meillä oli hieman ongelmia, sillä kaikki julkiset kulkuneuvot kohti Siem Reapia oli täynnä. Sattumalta tapasimme Israelilaisen pariskunnan, jotka olivat yhtälailla aikeissa lähteä Siem Reapiin. He saivat vielä 5 kaveriaan mukaan ja näin ollen meitä oli 9 ja varasimme yksityisen mini-vanin matkaa varten. Matka on noin 500 km piktä ja Kambodzan teillä se tarkoittaa 12h ajoa… olisikin ollut vain sen 12h.. rakkaat matkakumppanimme halusivat pysähdellä vähän väliä ties minkä takia. Lisäksi he halusivat Phnom Penhiin (pääkaupunki) syömään, jossa saimme heitä odotella autossa 2h ylimääräistä. Loppujen lopuksi matkamme kesti 16 tuntia ja kello oli puolenyön kun saavuimme perille. Ei ikinä enää jaettuja kyytejä kiitos. Plus että hotellia emme olleet valmiiksi varanneet, niin kävi oikein hyvä tuuri että Funky hostellissa oli vielä yksityishuone vapaana muutamaksi yöksi.

Itse nukuin yön tosi hyvin. Jonnelle puolestaan oli ilmeisesti jokin ruokamyrkytys iskenyt ja hän oli wc:ssä joutunut sitten käymään yön aikana.

Aamun loikoilin altaalla ja Jonne huoneessa. Iltapäivästä lähdimme yhdessä retkelle.

Lähdimme retkeilemään kelluvaan kylään. Kelluva tosin on huono sana tähän vuoden kuivimpaan aikaan, kun vettä ei ole. Mutta suurimman osan vuodesta tuo on kelluva kylä. Eli talot on rakennettu 7 metriä korkeille pilareille ja kylässä liikutaan veneillä paikasta toiseen. Esimerkiksi kuvassa näkyvää tietä ei ole, se on veden peitossa. Mielenkiintoinen ja kaunis näky silti. Ihmiset olivat oikein ystävällisiä ja iloisia.

Retkeen kuului tauko, järvellä, kelluvasta ravintolasta auringonlaskun katsominen. Jota ei tuona iltana tietenkään kunnolla nähnyt.

Palattuamme parkkipaikalle, oli siellä lapset kerjäämässä. Raukan näköisiä, mutta rahaa ei saa lapsille antaa, muuten he tienaavat perheilleen, eivätkä pääse kouluun.

Opas kertoi, että Kambodzan kelluvissa kylissä asuu koko maassa yhteensä 2 000 000 ihmistä. Aika moinen määrä!

Tästä oli noin 45min ajomatka takaisin Siem Reapin keskustaan.

Seuraavana aamuna maksoimme tuktukin, joka vei meidät kuuluisan Angkor Watin temppeli alueelle ja kuskasi meitä siellä temppeleiden välillä.

Ensimmäinen oli valtava, enkä edes muista sen nimeä. Isoja portaita ja rakennelmia ympäriinsä. Jonkin verran temppelistä oli kunnostuksen takia huppujen alla. Lämpöä tuona päivänä oli kevyet 40 astetta, joten ihan hirveästi ylimääräisiä askeleita ei vain pystynyt ottamaan..

Sitten kävimme Tomb Raiderin temppelissä. Se on upea! Valtavia puita ja juuria ympäri ämpäri, osa tukien vanhoja temppelin raunioita ja osa hieman niitä hajottaen. Tämä oli mielestäni hienoin ja mielenkiintoisin.

Matkalta bongattuja rakennelmia, missä ei jaksettu kuumuuden takia käydä kiertämässä. Hyvin niitä näkyi tuktukin kyydistäkin.

Kolmas ja viimeinen temppeli jossa kävimme sisällä on nimeltään Babylonin temppeli.. Oli han hieno, mutta melko samantyyppinen kuin edellinenkin.

Angkor watin alueelle maksaa päivälippu 37 dollaria, mielestäni ihan ylihintainen. Se on muutama vuosi sitten ollut 16 dollaria, mutta kun väkeä alueella joka tapauksessa riittää, niin miksipä eivät hintaa nostaisi..  Voitte vaan kuvitella mitä Jonne “The bisnesman” tuumasi alueen hinnasta ja kertoi mitä kaikkea muuta samalla rahalla olisi voinut tehdä.. Mutta onhan Angkor Wat ollut entisaikaan yksi maailman seitsemästä ihmeestä, niin olihan siellä pakko käydä.

Lähdimme pois ja totesimme, että eiköhän tältä reissulta ole nyt tarpeeksi temppeleitä nähty.

Kambodzassa on uusi vuosi 13-16.4, joten väkeä ja juhlioita riitti joka paikkaan. Heillä perinteenä on ostaa vesipyssyt ja ammuskella niillä kaikkia vastaantulevia. Kuivina emme tietenkään säilyneet matkalla temppelialueelta takaisin hostelliin.

Syömässä kävimme pienessä söpössä raflassa keskustassa. Kambodzassa yksi perinneruuista on Amok kanalla tai kalalla, riisin kanssa tarjoiltuna. Se oli tässä raflassa laitettu oikein somasti esille, banaanilehtiin käärittynä.

Iltapäivästä Jonne halusi lepäilemään hotelliin, sillä hän oli edelleen hieman huonovointinen. Itse menin hotellin altaalle, kun siellä oli allasbileet käynnissä. Siinähän se iltapäivä ja ilta sitten mukavasti vierähti!

Illalla kävimme Jonnen kanssa vain syömässä ja suunnittelimme matkamme jatkoa.

Tarkoituksena oli alkuun mennä pääkaupunkiin ja tutustua siellä muutamaan mielenkiintoiseen museoon ja lentää sitten Singaporeen. Uuden vuoden takia kaikki oli kiinni 17.4 asti ja koska meillä ei ihan hirveästi enää aikaa ole reissata ja paikkoja mitä halutaan nähdä riittää, niin päädyimme uuteen suunnitelmaan. Varasimme lennot seuraavaksi päiväksi Borneon saarelle, Malesian puolelle, Kota Kinabalulle.

-Linda💕