Hierontaa ja huilaulua Chiang Maissa

Torstai aamuna lensimme kahdestaan Jonnen kanssa Hong Kongista pois. Määränpäänämme oli tällä kertaa Chiang Mai. Se on Pohjois-Thaimaan suurimpia/suurin kaupunki, jossa riittää näkemistä ja tekemistä vauvasta vaariin!Majoitumme The Royal Guesthouse:siin, aivan vanhan kaupungin vieressä ja muutenkin todella hyvällä sijainnilla kaikkea ajatellen. Hinta huoneella oli huimat 5e/yö/hlö ja se sisälsi aamiaisen, uima-altaan, ilmastoinnin ja oman kylppärin. Ei huono!


Taiwanin ja Hong Kongin pullamössöruokien jälkeen teki todella hyvää saada vihdoin jotakin maukasta ja terveellisempää. Katsoimme TripAdvisorista ravintolasuosituksia ja päädyimme sieltä valitsemaan Cooking love ravintolan. Oli melkoinen hyvä päätös. En tiedä johtuko Thaimaan ruuan kaipuusta vai siitä että ruoka oli vain ihan älyttömän täydellisen hyvää. Jonne halusi “spicy” ja tarjoilijakin kysyi että oletko varma johon Jonne vastasi “jees, jees, very spicy”. No tulinenhan sieltä tuli. Jonnella vaan hiki puski niin pirusti, että tarjoilija toi ilmastointikoneen viereen puhaltaan ja oli jopa “huolissaan” hikoilun määrästä. Oli silti kuulemma paras ateria ikinä.





Jonne oli jo aamulla valitellut hieman heikkoa oloa, joten hän lähti ruuan jälkeen hotellille lepäilemään. Itse jäin kiertelemään vanhaa kaupunkia. Temppeleitä oli ihan joka kadun kulmassa. Eri värisiä, kokoisia, näköisiä.. tein ns. temppelikierroksen, osassa kävin sisällä ja osan katselin vain ulkopuolelta.Alimmassa kuvassa näkyy nuoria munkkeja. He olivat valmistelemassa illan juhlaa. Oli nimittäin Budha-päivä. Se tiesi isoja, erityisiä, juhlavampia tilaisuuksia, kaikkiin temppeleihin illaksi.


Illaksi hain Jonnen hotellilta matkaani. Lupasin pikaisesti pyörähtää muutamassa temppelissä, jonka jälkeen menisimme syömään ja Jonne pääsisi takaisin lepäilemään.Poikkesimme ensin yllä näkyvässä temppelissä. Munkit, jotka näkyvät kuvassa oli nukkeja. Tai ainakin siihen tulokseen tulimme, kun tuijotimme nukkeja 2 minuuttia, eikä heidän eleensä muuttuneet ollenkaan koko aikana. Tosi aidon näköisiä kyllä!





Kävin vanhan kaupungin suosituimmalla temppelialueella. Siellä oli melkoiset juhlat käynnissä. Munkkeja, paikallisia, turisteja todella paljon. Kynttilöitä, valoja, puheita, lauluja, rukouksia. Kaikki raikasi kovaan ääneen kaijuttimista. Melkein voi sanoa päässeensä tunnelmaan mukaan!


Tässä vielä kolmannen temppelin piha ja aikaansaannokset, mitä aiemmin kuvaamani munkit olivat valmiiksi laittaneet. Aikas hienoja juttuja.



Siinä vielä illan tunnelmia. Hienosti käsin veistettyjä ja maalattuja saippuoita, tulishow aukiolla ja jälleen kerran taivaallisen hyvät ruuat Mamozu Delicious- ravintolassa.Oli jo myöhäistä ja Jonnen olo ei ollut parempi. Kuume oli iltapäivästä noussut ja särkylääkkeellä se oli laskenut vähäksi aikaa, oli kuitenkin Jonnen aika lähteä lepäilemään.Itse en voinut vastustaa satoja ”Massage” kylttejä ja päätinkin lähteä tunnin öljyhierontaan. Kyllä teki muuten hyvää. Sen jälkeen maittoi jo uni.


Perjantai aamun makasin koko aamun ja ehkä myös päivän altaalla. Jonne puolestaan makasi huoneessa yli 38 asteen kuumeessa. Teki kyllä hyvää ihan vaan olla, tekemättä mitään.

Ruoka- aika! Sitä varten Jonnekin skarppasi joka kerralla.. ja jälleen oli aivan ihanaa ruokaa Dada Kafeessa.Tämän jälkeen Jonne lähti taas lepäilemään ja itse kävin tunnin öljyhierronnassa.






Lähdin tutkailemaan mitä Chiang Main toinen puoli tarjosi. No sieltähän löytyi lisää temppeleitä, likaisen näköinen joki, jonka varrella oli paljon kalastajia, jotka varmaan myivät ilalla “fresh fish:iä” ravintoloissa..Lisäksi kaupungissa pystytettiin kovaa vauhtia joka iltaisia markkinoita!




Kyllä vain, arvasitte oikein. Markkinoille illalla lähdettiin ja siellä smoothiet nautittiin! Kiertelimme ja katselimme, mutta ostaminen sai jäädä, sillä laukut ovat aikalailla täynnä. Illastimme ruokakojussa ja kävimme puolen tunnin jalkahieronnassa. Rentoutuneena oli hyvä lähteä nukkumaan!

Lauantai aamu kului jälleen altaalla. Jonnen vointi oli huomattavasti parempi ja sain hänet matkaani iltapäiväksi kaupungille.

Ja kyllä, taas syömässä! Tällä kertaa Angel’s Secrets ravintolassa. Eipä tarvinnut sielläkään pettyä. Mikäs aika oli ruokatauon jälkeen? No hieronta tietenkin. Menimme molemmat tunnin öljyhierontaan ja ai että kun teki taas hyvää. Thaimaalaiset on useimmiten tosi hyviä hierojia. Pari pettymystä on joskus osunut kohdalleni, mutta ei tämän reissun aikana.

Iltapäivästä lepäilimme hotellin söpössä aulassa ja katselimme elokuvaa.






Illalla jostain syystä päädyimme taas ruokakojuille. Oli sitten valinnanvaraa, mistä valuta ruokansa. Hyvät valinnat tehtiin!

Lauantain kruunasi jalkahieronnat. Ja taas maistui uni!



Sunnuntai aamu alkoi aamulenkillä. Kyllä, luit oikein L-E-N-K-I-L-L-Ä olin ja hyvää teki. Viimekerrasta oli päässyt jo tovi vierähtämään. Tai en tiedä miksikä se lasketaan, kun ilman lenkkejäkin päivän askelmäärät ovat pyörineet 20 000 hujakoilla..

Herättelin Jonnen aamupalalle ja päätettiin vuokrata skootteri.

Käytiin muutamalla melko kuivalla vesiputouksella. Varmasti olisivat olleet sadekaudella sata kertaa kauniimpia.



Lähdimme läheiselle vuorelle ajelemaan.Pysähdyimme Doi Suthepin kylään, jossa nautimme hieman tuoreita hedelmiä. Siellä olisi ollut mahdollista käydä hienossa temppelissä, mutta olimme pukeutuneet niin, että emme sisään olisi päässeet. Tai minä en ainakaan olisi päässyt, kun mekkoni ei polvia peittänyt.




Jatkoimme matkaamme korkeammalle. Päädyimme Ban Kunsangkeyn alkeelliseen pikkukylään. Siellä oli meidän lisäksi vain kaksi muuta turisti pariskunta. Toinen heistä kertoi meille käyneensä samaisessa paikassa 5 vuotta sitten. Silloin ei kuulemma ollut ketään muuta turistia, eikä paikasta tiennyt kukaan. Mekin vain katsoimme karttaa ja päätimme siellä käydä, tietämättä paikasta yhtään sen enempää. Sinne oli hotelliltamme 32km ja sen tajusimme vasta kun olimme paikanpäällä. Tiesi melko pitkää matkaa ajella takaisin päin.


Pääsimme turvallisesti alas vuorelta ja katsastimme vielä yhden vesiputouksen, ennen lounastaukoa. Sekin oli ihan nätti, mutta varmasti nätimpi runsaammalla vedellä!




Meinasi tulla tipaton Thaimaan matka. Mutta muistin kuinka hyvää paikallinen Chang olut on ja päätin ottaa yhden huurteisen. Ai että kun maistuikin hyvältä.Illansuussa lähdimme sunnuntai-iltamarkkinoille. Siellä oli muutama muukin. Kiertelimme ja kaartelimme. Myynnissä oli jälleen kaikkea maan ja taivaan väliltä. Hienosti selviydyimme jälleen, mitään ostamatta.


Päätimme Chiang Main visiitimme Cooking love ravintolaan. Jälleen oli mahtavan maukkaat ruuat ja henkilökunta oli todella ystävällistä. Ihan ehdoton suosikkimme tästä kaupungista!


Tämä ihana neljä päivää meni huilatessa ja nauttiessa. Jo oli aikakin kokeilla nukkumista ilman herätystä ja päivää, ilman mitään sovittua ohjelmaa. Viimeinen kuukausi mentiin Lindan ja Miikan kanssa melkoista vauhtia ja se oli kyllä huikeeta. Näimme ja koimme paljon, suhteellisen lyhyessä ajassa. Joten Thaimaassa saimme mielestämme luvan kanssa relata täysin!Maanantai aamuna oli aika lähteä seuraavalle seikkailulle, kohti Laosia! Siitä lisää myöhemmin.
-Linda💕