Tam Coc ja Hoi An, seikkailuja Vietnamissa

Sapasta palasimme vielä Hanoihin yhdeksi yöksi. Tämä siitä syystä, että olimme edellisellä viikolla jättäneet passimme Vietnam Real Tour- matkanjärjestäjälle, saadaksemme viisumeihimme pidennystä. Hoitui muuten älyttömän näppärästi ja halvalla! Suomalaiset saavat olla Vietnamissa 2 vko ilman viisumia, mutta halusimme olla pidempään, joten haimme pidennystä. Tarkoitti sitä, että jätimme passit edellä mainittuun paikkaan, maksoimme 30 USD ja palasimme 4 arkipäivän päästä hakemaan passimme uusilla, pidemmillä leimoilla. Eli jos kukaan miettii että kääk, ei ole viisumia, eikä kerkee sitä ennakkoon hankkimaan Suomesta tai muualta maailmasta Vietnamin suurlähetystöstä, sopinee hyvin tämäkin tapa!

Tässä vielä kuva Vietnam Real Tour:in omistajasta, Manh Tatienista ja Jonnesta. Varasimme samalta kaverilta Halong Bayn- ja Sapan retket, sekä bussimatkoja ja tietty viisumijutut. Loistava tyyppi! Hän antoi meille kiitokseksi yhteistyöstä, kahvia ja kahvinsuodattimen.

Hanoista hyppäsimme 2h kestävään bussimatkaan “sleeping bussiin”, Ninh Binhiin, Tam Cocin alueelle. Se taittui näppärästi, elokuvaa katsellessa.

Olimme myöhään illasta perillä, joten kävimme vain syömässä ja menimme nukkumaan.

Tam Cocista puhutaan maallisena Halong Bayna. Eli Tam Cocissa”saaret” kohoavat maasta ja riisipelloista, Halong Baylla, merestä.

Tam Cocin luonto on äärettömän kaunis ja vehreä. Siellä on mahdollisuus tehdä erilaisia retkiä, mitä hienoimpiin luoliin, laguuneihin ja muutenkin luontoon.

Tam Coc on hyvin pieni alue, joten kävellen ja pyörällä pääsee helposti ja nopeasti, minne haluaa. “Keskusaukiolta” lähti yksi joenhaara ja veneellä sitä pitkin pääsi katsomaan kauniita paikkoja. Vuokrasimme kuskin (pakollinen) ja veneen, muutamalla eurolla ja lähdimme tutkailemaan. Soutelimme kolmen luolan sisässä, kukkuloiden, riisipeltojen ja joidenkin asutusten keskellä, nähden paikallista elämää ja työntekoa.

Se oli ihan nätti muutaman tunnin veneajelu ja samalla ruokalepo!

Illasta kävimme käppäilyllä, riisipeltojen keskellä. Aamusta iltaan siellä näkyi paikallisia tekemässä töitä. Milloin istuttamassa ja millon maasta nostamassa. Äärettömän kovia tekemään töitä nämä paikalliset.

Illallisen jälkeen kuulimme ihmeellistä laulua ja rummutusta. Kävimme ujosti muiden turistien sekaan vakoilemaan touhua! Selvisi, että naiset harjoittelivat tulevia festivaaleja varten jotakin ohjelmaa. Oli ihan mielenkiintoista seurattavaa!

Seuraavana aamuna emmimme pitkään, että jaksako tehdä mitään, kun ilma ei ollut kummoinen. No aurinko kurkisti ja lämpö nousi, joten uloskirjauduimme hotellista, jätimme tavarat säilöön ja vuokrasimme polkupyörät. Ajelimme sinne sun tänne ja katselimme välillä kartasta mahdollisia “tähtiä” eli nähtävyyksiä missä voisimme käydä. Poikkesimme jollakin temppelillä ja sen lähellä olevalla näköalapaikalla. Jonnen Lappimaailma aukesi, kun näki puun oksista muodostuneet “poronsarvet” ja halusi kuvan niiden kanssa.

Poikkesimme kauniilla riisipelloilla hieman kuvailemassa ja katselemassa paikallista työntekoa. (Joo, oli pakko ostaa riisihattu paikalliselta myyjältä eurolla, kun hän niin sen tahtoi minulle myydä).

Ilta aurinkoa lähdimme ihastelemaan Mao Cave temppelille. Sinne on noin 500 portaan kiipeäminen, mutta ylhäältä avautuvat mahtavat maisemat.

Oli tosi hieno paikka! Sinne se aurinko laski!😎

Poljimme riisipeltoja pitkin takaisin keskustaan ja kävimme syömässä paikallisen Hot Potin naudalla ja kanalla! Fondue tyylinen paikallinen ruokalaji! Oli tosi hyvää!

Ruuan jälkeen meinasi tulla jo kiire bussiin.. juoksimme hotellilta tavaramme ja takaisin bussipysäkille, odottamaan seuraavaa 15h matkaa “sleeping bussissa” kohti Hoi Ania. Saimme tietenkin viimeisinä tulijoina huonoimmat peräpaikakat ja viereemme reissaajapojan, joka oli tuhannen kännissä ja yritti yllyttää meitä juomaan hänen kanssaan. Ei mennyt kuin 2min niin kaveri sammui ja kuorsasi nätisti loppumatkan. Huh!

Aamupäivällä saavuimme Hoi Aniin. Hoi An on luokiteltu Vietnamin kauneimmaksi kaupungiksi. Se on vanha kaupunki, joka on täynnä vanhoja kivi- ja puutaloja. On söpöä, kun suurin osa taloista on keltaisia, voisi melkein kutsua paikkaa keltaiseksi kaupungiksi.

Taas oli lähdettävä syömään! Pyörät alle Mango Garden Homestay- majapaikastamme (Homestay oli tällä kertaa hostellin tyylinen, jossa perhe myös asui) ja kilometri rullailua, kohti vanhaa kaupunkia.

Söimme paikalliset Cau Lao ruuat, jotka sisältää erikoista Hoi Anin nuudelia, salaattia, mausteita, lihaa, kasviksia. Oli aika ihanaa. Ja tietty kevätrullat päälle. Ne on niiiiin törkeen hyviä täällä!

Koko iltapäivä kului kaupungissa pörräten ja paikkoja ihastellen. Totesimme itsekin kaupungin todella kauniiksi, tunnelmalliseksi ja viihtyisäksi.

Enkä voi väittää, etteikö Hoi An olisi ollut myös älyttömän kaunis iltaisin, pimeällä, kaikkine loistavine lamppuineen ja valoineen. Aivan ihana! Turisteja oli huomattavasti enemmän, kuin esim Tam Cocissa, mutta se on ehkä ihan ymmärrettävä asia.

Ruoka aikaan löysimme paljon vierekkäisiä pikkukojuja, missä oli paikallisia ruokia, todella edullisesti! Jonne söi riisiä ja kanaa, itse söin Wattoneita eli “riisisipsejä” joiden päällä oli salsan tyylistä kastiketta, naudanlihaa, chiliä ja kuivattua sipulia. Ja tietty päälle 15snt maksava tuore olut. Se on paikallista tuotetta olutta, jota saa joka paikasta ja joka ilmeisesti pitää juoda saman illan aikana tynnyristä/pullosta pois. Ei sisällä säilöntäaineita, niin ei säily. Ihan varma en asiasta ole, saapi korjata jos joku tietää!

Seuraavana päivänä oli aika lähteä tutustumaan rantaan. Johan siitä oli 1,5kk aikaa, kun oltiin edellisen kerran Tangallessa, Sri Lankassa merestä ja rannasta nautittu. Teki muuten hyvää, olla vain, nukkua päikkärit ja kuunnella merenpauhantaa. Ranta ei mikään kummoinen ollut, mutta rauhassa sai olla, hiekka oli pehmeää ja ihmisiä ei ollut.

Kaivoin kuopan, kun en jaksanut enää maata paikoillani. Varoitin kuopasta Jonnea, mutta tottakai hän sinne silti astui..

Illalla ihastelimme auringonlaskua, kävimme loistavassa hieronnassa Green Lotus nimisessä paikassa, pyörähdimme iltatorilla ja...söimme.. Taas paikallista, ihanaa, maukasta ja superhalpaa safkaa. Ai että, ruuasta ollaan kyllä ihan todella nautittu täällä😍 mutta ei kuitenkaan överisti, aamupala, lounas ja päivällinen, siinä kaikki ja hyvin on riittänyt. Ei täällä kuumuudessa tee mieli napostella kaikkea ja kokoajan! Jos muutamia satunnaisia jäätelöitä ei lasketa..😌