Retkeilyä Vang Viengin mahtavissa maisemissa

Vang Viengiin matkustimme Luang Prabangista neljässä tunnissa. “Niin nopeasti”, koska lähdimme aamu 6 mini-vanilla, eikä myöhemmillä “ruuhkavuoroilla”. Kuskimme oli hullu. Kaahasi kuin mikäkin sekopää vuorten keskellä. Kävimme yhdellä näköalapaikalla ottamassa kuvia. Siellä kuski näytti meille, kun toinen bussi oli vierinyt vuorelta alas ja makasi nyt raatona. Siitä ei ole tietoa, että koska onnettomuus oli tapahtunut ja oliko siinä monta ihmishenkeä lähtenyt.

Tämän nähtyämme vasta olikin turvallinen olo istua paikallisen Kimi Räikkösen kyydissä..

Päädyimme keskelle ei mitään, kun kuski kertoi olevamme perillä. Ai jassoo, mikäs homma tämä nyt oli. Kiitos sovellukselle Maps.me, sain selvitettyä, että majatalomme Chaleun Garden oli 100m päässä. Oikasimme pienen pihan poikki ja eteemme avautui kaupunki. Kyllä. Tuon hiekkakentän toisella puolella oli elävä kaupunki.

Löysimme helpolla perille kalliiseen, 3,5e/yö/hlö majoitukseemme.

Iltapäivä meni mukavasti Vang Viengiä tutkaillessa. Kaupunki, jossa puhdasvesinen joki virtaa nätisti kaupungin halki. Paljon heiluvia vaijerisiltoja ja ripaus maalaiselämää, alkeellista taloista ja lehmistä johtuen.

Tämä ei ole mikään kovin suuri paikka. Kävellen pääsi hyvin minne tahtoi. Turisteja oli, mutta sopivasti. Hinnat matalat, ruuat hyviä, meno hyvää!

Matkatoimistoja/retkitoimistoja oli joka nurkalla, tarjoten erilaista tekemistä kuumiin päiviin. Mekin varasimme seuraavaa päivää varten retken, siitä lisää myöhemmin.

Illalla kävelimme uudelleen joenvarteen katselemaan laskevaa aurinkoa. Tuossa kohti kaupunki heräsi täysin henkiin, musiikki soi, iltatorit pystytettiin, grillit lämpeni ja ruoka paistui, ihania tuoksuja mukanaan tuoden. Söimme ja lähdimme nukkumaan.

On muuten hauska aina kirjoittaa, että söimme ja lähdimme nukkumaan. Mutta ei me kahdestaan jakseta lähteä mihkään bilettelemään tai muuta. Tai välillä joo, mutta tykätään ennemmin mennä ajoissa nukkumaan ja herätä hyvissä ajoin, aina uutta päivää varten!

Sunnuntai oli retkipäivä. Varasimme sen jostain niistä miljoonasta matkakojuista.

Päivämme alkoi 8:30, kun hyppäsimme lava-auton kyytiin. Ajoimme 15km pohjoiseen ja lähdimme tutustumaan luoliin. Osa porukastamme olivat ottaneet lisäksi köysiradan käytäväksi, joten saimme alkuun makoilla auringossa tunnin, muuta porukkaa odottaen.

Ensimmäinen luola oli nimeltään Water Cave. Sinne mentiin kumirenkaan päällä makoillen, taskulamput päässä (huom. kiinalaisilla taskulamppujen lisäksi pelastusliivit, kypärät, hengityssuojaimet, aurinkolasit, kamerat vesitiiveissä pusseissa, sekä valtava aurinkolippa otsalla).

Sisääntulo kallioon oli mielenkiintoinen. Pieni “aukko” vedenpinnan ja kallion välissä ja siitä piti naurua apuna käyttäen vetää itsensä sisään luolaan. Vaan eipä päästy heti luolaan, kun kiinalaisia eläkeikäisiä turisteja tuli valehtelematta varmaan 60 pihalle kikattaen ja toisiaan kastellen. No odottelimme hetken ja pääsimme tyhjään luolaan. Luola on superhieno. Siellä oli mielettömiä veden muovaavia kivimuodostelmia. Välillä oli niin matalaa, että nappasimme renkaat käteen ja kävelimme eteenpäin, samalla taskulampuilla joka paikkaa tutkaillen. Näimme myös yhden “reiän” tapaisen muodostelman katossa. Siitä tulee kuulemma sadekausina kallion päällä virtaavan vesiputouksen osa vedestä alas! Siistiä!

.

Seuraava etappi olikin hankala! Lähdeppä tuota siltaa ylittämään. Eivais, menimme onneksi toiseen suuntaan. Muuten olisi voinut sarvesta tulla selkään.

Seuraava luola oli Elefantti luola. Ei läheskään niin hieno, kuin mitä edellinen oli. Tuo vain tuossa möllötteli ja näytti ennemminkin vaatimattomatla temppeliltä, rukous paikkansa vuoksi.

Tämä temppeli oli nimensä saanut siitä, kun vesi oli muovannut yhdestä kohdasta elefantin mallisen. Näkyy toisiksi viimeisessä kuvassa, jos tarkkaan katsoo.

Oli aika nauttia Tong vetäjämme tekemät ruuat. BBQ- kanaa, riisiä, leipää, banaania. Tuli vatsat hyvin täyteen.

Otimme haasteen vastaan ja lähdimme kajakilla melomaan jokea alavirtaan päin. Siksi haasteena, koska Jonne ei ollut ennen lajia kokeillut ja rytmin yhteensovittaminen rytmitajuttomalle ihmiselle on melko hankalaa. Mutta selvisimme tooosi hienosti 10km matkan. Eikä kaaduttu kertaakaan, jes!

Retkemme viimeinen etappi oli sininen laguuni, kaupungin eteläosassa. Siellä oli ihan hirveesti ihmisiä. Kävin hyppäämässä puusta laguuniin, oli ihan hauskaa. Oikeesti hyppäsin 3 kertaa, eli oli tosi hauskaa.

Tuo olisi paljon kauniimpi paikka, jos turismi ei olisi sitäkin pilannut. Mutta ihan nätti siltikin!

Tästä saimme kyydin majataloon ja retki päättyi. Kokonaishinta oli päivälle 13e. Sisältäen kaikki kyydit, sisäänpääsymaksut, ruuat, vedet, kajakit yms. Olimme hyvin tyytyväisiä päivään!

Illasta kävimme torilla, joka oli hieman hiljainen ja arvokas edellisiin verrattuna. Mutta oli mukava pyöriä ja kastella vilskettä ja huisketta.

-Linda💕

PS. Tehtiin pikku muutos suunnitelmiin ja päädyttiin lähtemään Vietnamiin, etelä Laosin sijaan.. tarkoittaa siis 30h bussissa matkaamista. Mutta tässähän on hyvää aikaa taas tänne kirjoitella. 😆